Löysin netistä artikkelin vuodelta 2007, joka käsittelee MM-kisa areenaa. Kirjoittaja oli joku Espanjalainen ja juttu tietenkin Espanjaksi. Pyysin Alejandraa kääntämään artikkelin Suomeksi, että joukkue saa jonkinlaista esitietoa. Tässä Alen käännös artikkelista (Lähde: Escenarios Competicion, Merida, Miguel Doncel):

Guadiana joki, Mérida.

 

ALUEEN KUVAUS

Kilpailla Meridassa on kuin lottopeli. On todella hyviä paikkoja mutta niitä ei ole monta. Paras tapa kuvailla alue on jakaa se kolmeen hyvin erilaiseen osaan:

 

La Barranca

Se on joen ylimmäinen osa ja lähinnä Méridan kaupunkia. Se on hyvin tunnettu alue. Mielestäni se on tasapuolisin alue  kolmesta, vaikka sen sisälläkin löytyy jonkin verran eroja. Paikat jotka sijaitsevat eukalyptuksen yläpuolella, moottoritien sillan alla, eli 5-6 ensimmäistä paikkaa, ovat ne joista saadaan yleensä isoin kalamäärä, sillä niissä kalastetaan eniten vuoden ympäri. Mitä lähempänä eukalyptusta sen parempi.

Veden syvyys tällä alueella on noin top nelosen paikkeilla, joskus jopa syvempi, varsinkin niissä paikoissa jotka sijaitsevat ”suojapaikan” alla.

Pari kolme hyvää paikkaa on myös ne jotka ovat ”suojapaikan” mutkassa, sillä joen pohja lähestyy rantaan tässä kohdassa ja yleensä se tuottaa hyvät Saaliit.

Lopuksi, kauimpana moottoritiestä olevat paikat ovat matalimmat, mutta ei välttämättä huonoimmat, vaan se riippuu hetkestä.

 

El Prado A

Tämä alue on moottoritien sillasta alaspäin. Se on uusin alue, paikat rakennettiin La Barrancan ja Los Espárragoksen jälkeen. Ensimmäisen noin 6 paikkaa ovat kalastetuimmat vuoden ympäri, joten luultavasti parhaat paikat. Muuten se on tasapuolinen alue, paitsi ne 2 paikkaa rasvatehtaan putken molemmilla puolilla (en ymmärrä ovatko nämä huonoimmat vai parhaimmat).

Alueen syvyys on yleensä top kolmosen ja top nelosen välillä, top kolmosen syvyys on yleisin.

 

El Prado B

Täytyy rukoilla että ei joutuisi kilpailemaan tässä, sillä ei olisi ensimmäistä kerta kun voittaja tulee tästä alueesta mutta vain parilla kalalla ja varmasti saatu kelaongella ja kaukaa rannasta.

Tämä alue on harvoin kalastettu ja kilpailuissa se yleensä antaa huonoimmat tulokset.

 

Los Esparragos

On  kuten La Barranca, vanhempi alue, koko Espanjan yksi kauniimmista paikoista. Parhaat paikat ovat alimmaiset ja myös eukalyptuksen yläpuolella olevat.

Yleinen syvyys on top kolmosen ja top nelosen välillä. Mitä alemmas mennään joessa sen matalampaa on vesi.

 

 

 

LAJIT

Yleisin laji on kieltämättä karppi (carpa), jonka paino yleensä ylittää kilon eikä ole outoa että ylittää kaksikin kiloa.

Monni (barbo) on harvinaisempi kuin aikaisemmin, sen keksipaino on 300-2000g.

Ruutanat (carpín) ovat paljon etsittyä täällä Meridassa ja niitä kutsutaan TYHMIKSI täälläpäin. Ne eivät ole kuitenkaan yhtään tyhmiä, sillä nykyään se on vaikein laji löytää ja saada. Paino on 200-1000g ja se on helpoin laji saada ylös.

Lisäksi yksi laji jota kannattaa etsiä on karpin ja ruutanan hybridi, kuulemma yleisin laji. Se varmasti tuo ilo sille joka sen löytää mutta sen löytäminen ei ole kuitenkaan helppo tehtävä.

Silloin kun tavoitteena on sijoittua kilpailussa, nimenomaan sijoittua eikä voittaa, piikkimonni (pez gato) on minun näkökulmasta aika varma valinta. Vaikka sen paino on 60-300g se on laji josta isoin osa saaliista tulee.

Teoriassa joessa on myös ”boga” (Pseudochondrostoma willkommii) ja aurinkoahven (percasol, Lepomis gibbosus) mutta ne ovat harvinaisia.

 

SUOSITELTAVAT TEKNIIKAT

Totta kai eniten käytetty tekniikka on partti. Silti minä suosittelisin että ei unohtaisi kelaongintaa, se voi tuottaa paljon iloa Guadiana joessa niille jotka sitä osaavat käyttää.

Kun puhutaan partista on olemassa kaksi vaihtoehtoa Meridassa: ensimmäisessä käytetään minimi koho sille virralle (itse tykkään enemmän tästä keinosta). Toinen on kuten täälläpäin sanotaan ”odottaa jämät tai onnea”, eli käytetään liian iso koho ja jopa lyijyllä kosketaan pohja, tarkoitus on että kalat itse jäävät kiinni.

Jos käytetään ensimmäinen keino, kannattaa aina onkia niin kevyesti kuin suinkin mahdollista, kiusaamalla kaloja jatkuvasti nostamalla koho; siiman vahvuutena yleensä riittää 0,16, ja loppu pätkä voi olla 0,11-0,14, vaikka 0,12 on sopivin Guadianassa. Ymmärtääkseni sopiva koukun koko on 18-20. Kohojen painosta suosittelen 4x12-4x18.

Lyijy ovat yleisin paino karpille?, paitsi että laitetaan ylimääräiset lyijyt laskemiseen jos tehdään ne nostot mistä äsken puhuin.

Jos toisaalta valitaan toinen keino voimme pikkuisen nostaa siiman vahvuus, mutta ei liikaa, koska on vaara saada helposti hyvä ”BOLO”. Koukkukin voi olla vähän isompi, mutta ei liikaa, sillä kalat tietävät tosi hyvin mitä on syötin takana. Kohot ovat 1-3g. Tähän toiseen keinoon itse tykkään tehdä kaksi ryhmää lyijyä: yksi isompi ja toinen pienempi, 10n lyijyillä siimojen yhdyskohdan vieressä ja tämä toinen ryhmä voi sitten jakaa riippuen virran voimasta: pienempi virta, isompi väli lyijyjen välissä.

Luulen että kelaonginnassa sopiva koho normaalissa olosuhteissa on slider-koho, joka voi olla 5+10-5+15.

On ehdotonta luodata hyvin tarkasti ja että lyijyt koskisivat pohja niin vähän kuin mahdollista, jos vain virta ei ole liika.?

Useammin täytyy onkia paikalla etsimällä karppeja, sillä piikkimonnit tulevat melkein millä keinolla tahansa.

 

SUOSITELTAVAT SYÖTIT

Mäski

Mitä tahansa hyvän laatuinen ja karpille tarkoitettu mäski on hyvä. Aina joku voi yrittää saada piikkimonneja ja sitä varten lisää joku niitä houkutteleva jauho.

 

Syötti

Asticot, kaikilla muunnoilla, on kuningas mutta ei pidä unohtaa surviaisten toukkia (ver de vase) ja jopa maissia, varsinkin jos etsi karppeja kelaongella.

 

LOPPU JOHTOPÄÄTÖS

Meridan Guadiana on hieno paikka jossa voi järjestää isojakin tapahtumia, mutta sen verran epätasainen että paikka voi ratkaista kilpailun. Yksi ongelma ovat säännölliset veden nousut ja laskut, jotka vaikuttavat eri lajien tapoihin, sillä kalojen täytyy jatkuvasti sopeutua uusiin joen olosuhteisiin.