Jatketaan haastatteluiden sarjaa: Matti Sakkara, Team F.I.S.H:n kantavia voimia ja edellisen blogin haastatteluvieraan Pertun oppi-isä. Matti tokaisi minulle viime kesänä, että hän on iänikuinen kakkonen. Heh, Hopea ei ole häpee, vaan kerrassaan loistosuoritus ja jos sitä on tasaisesti kakkonen on se parempi kuin kerran ykkönen ja pari kertaa kymmenes :) Vierekkäin olemme olleet useita kertoja ja tähän mennessä on joka kerta tullut Matilta pataan, oppia ikä kaikki! Pitemmittä puheitta,  Olkaapa hyvä:
 

KILPAONKIJA: Mikä oli ensimmäinen kalasi ja miten sen sait?

 

Eka kala taisi olla Kivennuoliainen ongittuna tosta lähi "joesta "Taasiasta, siellä tuli kesäisin paljon ongittua ja onginnan alkeet ,varsinkin koukun pienentäminen ja kohon herkistäminen tuli tutuksi. Siihen aikaan Taasiassa meidän kohdalla oli kohtalaisesti eri kalalajeja (turvasta-kivennuoliaisiin).
 


KILPAONKIJA: Milloin aloitit kilpaonginnan ja miksi?

Alkuun tuli käytyä matokisoja joskus 1980 luvun alussa, sitten tuli mukaan kaiken maailman taikinasyötit ja niistä huomasi että kalantulo moninkertaistui niitä käyttäessä. Sitten pikkuhiljaa alkoi itse kehitteleen "mäskejä" jos niitä voi niiksi kutsua, maatilan omista tuotteista. Kimolankanavalla oli MM-karsinnat joskus 1980 luvulla, ja olin siellä katsomassa touhua siinä sitten sai kipinän että toi on mun laji!

 

 

KILPAONKIJA: Ketä pidät "oppi-isänäsi/-isinäsi", vai oletko kenties täysin itse oppinut?

Iitin kalamiehissä kun aloitin ongintaharrastuksen, niin seuran vanhemmat onkijat auttoivat alkuun - kiitos siitä heille. Pertun kanssa tuli paljon kokeiltua ja testattua kun oltiin vielä Iitin kalamiehissä ja se oli hyvin opettavaa aikaa, siiitä on ollut valtavasti hyötyä onginnan kehittämisessä - kiitokset siitä Pertulle! Sitten varsinaiset "oppi-isät joita kilpaonginnassa tuli seurattua ja kuunneltua olivat sen ajan parhaat onkijat eli Ari Paataja ja Jari Seppälä. Nykyään ollaan Jarin kanssa samassa joukkueessa ja olemme saaneet erittäin hienoa yhteistyötä aikaiseksi(KILPAONKIJA: Juu se on kyllä huomattu :)).



KILPAONKIJA: Paras ja huonoin kilpailusi?

Paras kisa oli varmaan Belgian seurajoukkuekisa. Siinä ei ollut mitään ylimääräistä sähellystä kisan aikana, kun  treeneissä kaikki osu kohdalleen ja taustajoukot teki kaiken tarvittavan työn treeniviikolla ja kisassa. Oli yksi helpoimpia kisoja onkia tosin hermot piti pitää kurissa kun kalaa ei heti alkanut tulla. Yksi varmaan omasta mielestä huonoin kisa oli viimevuoden SM-kisa Saimaan kanavalla vaikka se silloin tuntui ihan hyvältä, mutta se 8g(KILPAONKIJA: Hyviä on Matin kisat olleet jos tuo huonoin, se että häviää vain 8g on huonoa tuuria). No huonot kisat  yleensä pyrkii unohtamaan.
 


KILPAONKIJA: Montako kertaa olet edustanut Suomea, ja missä ja milloin?

Ihan tarkkaa lukuja ei ole mutta olisko 7 kertaa MM-kisat ja 4 kertaa EM-kisat sitten, Seurajoukkue MM-kisoja 8 kertaa ja PM-kisoja pari kertaa. Tänävuonna tulee MM-kisa ja seurajoukkue MM-kisa lisää(KILPAONKIJA: missä ollaan mukana Matin joukkuetoverina, innolla odotetaan kesäkuuta ja Serbiaa!!).

KILPAONKIJA: Paras sijoituksesi kansainvälisellä tasolla joukkueessa ja henkilökohtaisesti?

Belgian Seurajoukkue kisa on varmaan paras (FISH joukkueena 6) ja oltiin toisena päivänä toiseksi paras joukkue. Henkilökohtaiset parhaat pisteet samoissa kisoissa 3 ja 4 yht 7 pistettä. Varsinaisissa MM-kisoissa tulokset ovat olleet melko vaihtelevia, tosin kerran EM-kisoissa olisi kolmen joukkoon riittänyt joukkueelta jokaiselle se yksi kala, mutta kun ei, niin ei.



KILPAONKIJA: Isoin kilpailusaaliisi  ja mistä sen sait?

Taitaa olla Hirvijärven Baltic Sea club championshipin 2009 sunnuntain voitto tulos 20,190kg ja yhteistulos 38,900kg(KILPAONKIJA: No niin tässäkin erittäin hieno voitto, eikä mikään kakkossija :D).



KILPAONKIJA: Turhauttavin kilpailupaikka, miksi?

Joet tuppaa oleen sellaisia on/off paikkoja joissa meinaa taidot olla koetuksella. Oikeastaan Suomessa ei ole semmosia kuin ehkä "Kokemäenjoki", joka on omalta kohdalta ollut sellainen. Ulkomailla yksi yli muiden on - Trend Nottingham(KILPAONKIJA: Taitaa olla samainen joki, jonka Jurri on ristinyt Nothinghamiksi :D).



KILPAONKIJA: Suosikki kilpailupaikka, miksi?

Vaikeita kysymyksiä! Saimaankanavan hevoshaka on yks suosikkini tasaisuudellaan, toinen Hirvijärvi kalastoltaan, sekä teknisesti haastava onkipaikka. Kyläsaari omalla tavallaaan erittäin mielenkiintoinen. 



KILPAONKIJA: Isoin kalasi ongella?

3 kg karppi Kyläsaaresta taitaa olla vielä kookkain kala mikä on tullut ylös kilpavehkeillä, isompia on ollut kyllä kiinni ,esim. varmaan lähelle kympin ruohokarppeja Kroatiassa, mutta aina on joku paukkunut hajalle ennen kuin kala on edes pysähtynyt!

 


KILPAONKIJA: Hauskin kilpaonginta kokemuksesi?

Aina sattuu ja tapahtuu mutta, ei nyt erityisesti muista mitään hauskaa tapahtumaa. Tosin Unkarin MM-kisa joku vuosi sitten jäi mieleen näin jälkikäteen hauskana reissuna. Ensin mentiin "Huniksen" kanssa autolla Unkariin Velenceen välineiden kanssa ja muut tuli lentäen. Kun päästiin Unkariin niin aurinko paistoi ja oli lämmintä. Kun treenit alkoi niin kelit muutui totaalisesti todella kylmäksi ja sateiseksi(KILPAONKIJA: juu olin paikalla todistamassa tuota kylmää ja sateista jaksoa). Siinä oli porukka ihmeissään, kun ei oltu varauduttu kyseiseen keliin ja miltei kaikki sairastui jonkinlaiseen FLUNSSAAN ja majatalo, jossa asuttiin kuulosti aamulla lähinnä keuhkoparantolalta. Jälkitauti taisi muutamilla kestää pari kuukautta, no, silloin ei naurattanut mutta muuten hyvä reissu.
 


KILPAONKIJA: Hauskin juoru mitä olet kuullut itsestäsi?

En ole oikeestaan itsestäni kuullut juoruja mutta, sanonta "mäskimatti" on tullut tutuksi. Tosin jonkinlaiseksi "partin tuhoojaksi"(KILPAONKIJA: Haha, vieläkö ihmettelette miksi Sensaksen parteissa lukee sponsored by M.Sakkara :D :D ) on on myös kutsuttu.
 


KILPAONKIJA: Kuka on mielestäsi maailman paras kilpaonkija ja miksi?

Alan Scotthorne on kyllä ykkönen tällä hetkellä, mutta Will Raison on kyllä hyvin lähellä samaa tasoa  ja molempien onginta on niin helpon ja rauhallisen näköistä.



KILPAONKIJA: Mitä olet oppinut viimeisen 12 kuukauden aikana, mikä sai enemmän kaloja sumppuusi?

Kyllä se on ollut tarkkuus kaikessa mitä tekee onkiessaan ja periksi antamattomuus oli tilanne mikä tahansa.


KILPAONKIJA: Suosikki välineesi ja miksi?

Partti on aina ollut se ykköskone kun on lähdetty kisoihin tai treenaamaan onkimista. Sen hallitseminen eritilanteissa on tärkeää. Kelaonginta on myös eri muodoissaan mielenkiintoinen ja tarkkuutta vaativa laji.

 

KILPAONKIJA: Muita harrastuksia?

Venettä olen yrittänyt ajella karille niin merellä kuin järvillä aina kun on aikaa. Ammuntaa olen harrastanut eri muodoissa vähän ja talvella tulee vähän rakenneltua erilaisia pilkkejä, vaappuja ja jerkkejä omaan käyttöön.



KILPAONKIJA: Tavoitteet kilpaonginnan suhteen?

Tällä hetkellä tavoitteet on ollut lähinnä seurajoukkueen pärjääminen niin kotimaassa kuin ulkomailla.
 


KILPAONKIJA: Mikä motivoittaa nykyään sinua kilpailemaan?

Välillä on motivaatiot vähän hukassa kun ei meinaa enää jaksaa treenata kisoihin, mutta sitten tulee joukkuekaverit avuksi ja yleensä motivaatio löytyy yhteisissä treeneissä ja kaikki tehdään joukkueen pärjäämiseksi.



KILPAONKIJA: Kuinka tärkeänä pidät "arvontaonnea"?

Kyllä hyvällä onkijalla on yleensä arpaonnea, mutta ei se kaikkea ratkaise. Sektorilla on voitettava kaikki muut, jos meinaa voittaa ja siihen ei aina arpaonni riitä.
 


KILPAONKIJA: Mitä mielestäsi voitaisiin parantaa Suomen kilpaonginnassa ja miten kehittää Suomen maajoukkuetta?

Nyt minusta ollaan menossa parempaan suuntaan. Kun näkee kisoissa että panostetaan eri välineillä ongintaan eikä vaan oteta sitä helpointa tekniikkaa heti käyttöön. Tossa Hollannin MM-kisoissa tuli ilmi miten paljon ollaan jäljessä houkuttelussa eri tekniikoilla. Esim. meillä Suomessa on melkein aina surviainen ja jokeri houkuttelussa kisoissa jollain tapaa mukana. Mutta mitä sitten, kun tulee kisa missä surviainen ja jokeri ei toimikkaan? Kärpäsentoukilla ja pinkiellä tapahtuva houkuttelu eri muodoissaan on vielä Suomalaisilta hiukan hakusessa, pitäisi olla kisoja jossa surviainen on kielletty niin tämäkin tietotaito alkaisi kehittyä.

Maajoukkue tarvitsisi enemmän innokkaita taustahenkilöitä. Nykyään on muutamissa kisoissa onnistuttu, kun on ollut hyvä kapteeni ja taustajoukot ovat tehneet erinomaista työtä joukkueen eteen. Kilpaonkijana arvostan näitä taustahenkilöitä ja heidän tekemää työtä erittäin paljon(KILPAONKIJA: Amen). Jonkinlainen sponsori joukkueelle ei myöskään olisi pahitteeksi.
 


KILPAONKIJA: Kuvaile itseäsi kolmella sanalla?

Pinnallisen rauhallinen, harkitseva ja säheltäjä.



KILPAONKIJA: Miten mäskit ovat mielestäsi kehittyneet siitä kun aloit niitä käyttämään?

Alkuaikoina tein mäskit itse eri aineista sekoitellen ja nekin toimi ihan hyvin kunhan käytti niitä oikein. Itse asiassa kokeilin yhtä vanhaa mäskiä viimevuoden karsinnassa ja hyvin se toimi. Nykyään olen kyllä käyttänyt Sensaksen valmismäskejä ihan niiden helppouden ja sekoitettavuuden takia. Leamin käyttö on lisääntynyt mäskin seassa sen rakenteen muuttamisessa tilanteen mukaan ja syöttien pohjaan viemiseksi.
 


KILPAONKIJA: Miten tärkeä oikea mäski mielestäsi kilpailussa on?

Mäskin osuutta yleensä liioitellaan. Se mitä se on, ei ehkä ole niin ratkaisevaa kuin, se miten sitä käytetään, minkä värinen se on ja miten se toimii rakenteellisesti onkipaikalla pohjassa.



KILPAONKIJA: Jos olisit Suomen Mark Downes, ketkä 6 muodostaisivat Suomen maajoukkueen?

Tällä hetkellä on 10-15 miestä Suomessa, joista kuka tahansa voisi olla joukkueessa. Ketään en voi nimetä, koska se pitäisi tehdä tulevan kisapaikan mukaan. Näissä onkijoissa on tietyn osa-alueen osaajia ja sitten on onkijoita, jotka hallitsevat kaikki välineet.
 


KILPAONKIJA: Kenen onkijan haluaisit vihoviimeisenä viereiseen ruutuun Suomessa? Entä ulkomailla?

Yleensä on helpompi onkia sellaisen vieressä, joka tietää mitä tekee ja eikä pilaa muiden ongitaa omalla sähläämisellä, ketään mainitsematta. Ulkomailla on melkein kaikki mestarit onkineet vieressä ja turpaan on melkein aina tullut enemmän tai vähemmän! Vaikea on ketään mennä nimeämään, Bobby Smithers oli kyllä aika paha suustaan, mutta hyvässä mielessä. Kerran ongittiin vierekkäin Portugalissa ja Bobby sai partin jotenkin tyrkättyä maa-ampiaisten pesään, niin tuli vikkelä lähtö molemmille ruudusta. Siinä sai sitten järjestäjä jonkilaisen ärräpää ripityksen.  R.I.P (KILPAONKIJA: HAHA, toihan olikin hauska juttu, olisi ollut hienoo nähdä Matti juoksemassa ampiaisia karkuun :D).
 


KILPAONKIJA: Mieluisin kalalaji onkia?

Lahnahan se on ollut tähän asti, mutta nykyään on osattava onkia muitakin lajeja pärjätäkseen.



KILPAONKIJA: Mielestäsi Suomen tasapuolisin kilpailupaikka?

Saimaankanava ja "hevoshaka" on minusta tasasin, jos osaa ja tietää mitä tekee.



KILPAONKIJA: Ehdotuksia uusiksi kilpailupaikoiksi?
Pitäisi löytää monipuolisempia paikkoja ja etenkin virtaavan veden kisoja pitäisi olla lisää. Esim. Kymijoki Koria on hyvä, mutta vähän epätasainen. Sitten varmaan löytyisi Kokemäenjoelta ja Pohjanmaan joilta hyviä paikkoja. Joet tuppaavat olemaan vaan hiukan tulvaherkkiä vesistöjä.


KILPAONKIJA: Onko sinulla ajatusta miten saisimme nuoria mukaan kilpaonkitoimintaan?

Nuorten mukaan saaminen on nykyään vaikeeta kun on niin paljon muita harrastus mahdollisuuksia. Jos joku nuori haluaan kalastuksen pariin, kyllähän se on niin, että jonkun se on sinne vietävä. Joko kotona on innokkaita harrastajia tai sitten on jonkun alan harrastajan otettava nuori mukaan, niinkuin minulle kävi.

 

KILPAONKIJA: Kumpi sinulle on tärkeämpää, henkilökohtainen menestys vai joukkuemenestys?

Joukkueen menestys tulee aina ensin, koska jos joukkue menestyy niin siinä tulee aina henkilökohtaisia menestymisiä.
 


KILPAONKIJA: Mikä on mielestäsi suurin "jarru" Suomen kilpaonginnan kehittämisessä?

Jonkilainen epäluulo ja asioiden tekeminen vaikeeksi. Sitten joukkuehenkeä pitäisi löytyä lisää tekemiseen.



KILPAONKIJA: Onko sinulla isoissa kisoissa aina "maximit" syöttejä?

"Maximit" on aina tilanteen mukaan, mutta se ei tarkoita sitä että kaikki käytetään kisan aikana. Esim. kisan aikana saattaa mennä tosi vähän syöttejä jos olosuhteet ei kestä ylläpitoa millään konstilla.
 


KILPAONKIJA: Syötit, ostatko ne vai näetkö itse vaivaa niiden keruuseen/kasvattamiseen?

Nykyään ostan miltei kaikki syötit koska ne saa tuoreena kisoihin. Ennen tuli kasvatettua kärpäsentoukkia omaan käyttöön, mutta koukkumadot tulee vielä kaivettua kompostista.
 


KILPAONKIJA: Match Fishing lehteä kun lueskelee niin "Preparation is the key", miten tärkeää hyvin valmisteltu kilpailu on?

Se on erittäin tärkeä! Kun kisapaikasta on kaikki mahdollinen tiedossa ja siihen on saatu treeneissä hyvä tuntuma, välineet on balanssissa , syöttämistekniikka oikein tiedossa ja houkutusaineet & syötit kohdallaan, niin onkijan on helpompi lähteä kisaan koska muuttuvia tekijöitä on vähemmän.
 


KILPAONKIJA: Jos sinulla olisi laittaa 3000€  uuteen parttiin, mikä se olisi?

Se olisi todennäköisesti Sensas. Olen sen verran merkkiuskollinen, mutta toinen vaihtoehto olisi Milo.

 

KILPAONKIJA: Sana on vapaa...

 

Vanhenpana onkijana on tullut seuratuksi lajin kehitystä parikymmenen vuoden aikana ja kovasti on jotkut asiat muuttuneet niin kaluston kuin tekniikkojen suhteen. Myös ovat onkijat vaihtuneet, mutta vielä on alkuaikojen onkijoita mukana- tosin osa jo eläkeiässä mutta vielä aktiivisesti mukana. Moni nuori lupaava onkijan alku on lopettanut parikymppisenä, kun muut tärkeämmät asiat menee harrastuksen edelle.
Uusille alan harrastajille ja nuoremmille onkijoille, jotka haluaa kehittyä onkijana voisi sanoa seuraavaa:  Opettele onginta- ja syöttämistekniikka niin, että se on rutiinia. Ja tekeminen pitää olla tarkkaa ja harkittua onkii sitten millä välineillä tahansa ja aina voi tulla kysymään asiota meiltä vanhemmilta onkijoilta.

Jäitä poltellessa terveisin Masa!

 

KILPAONKIJA: Matille paljon kiitoksia hyvästä ja ennen kaikkea nopeasta vastauksesta. Hyvää Pääsiäistä!