Maaliskuun Match Fishing lehdessä on Darren Coxin (Englannin maajoukkueonkija) artikkeli luotaamisesta. Seuraavaksi artikkelia vapaasti käännettynä:

 

"Käytätkö tarpeeksi aikaa onkipaikan luotaamiseen? Ovatko luotauspainosi sopivia tarkoitukseen? Kysyy Darren Cox.

Kirjoissa ja lehdissä on ollut varmasti tuhansia artikkeleita, joissa mainitaan kuinka tärkeää oikeanlainen luotaaminen on. Monet niistä neuvovat luotaamisesta jotain mutta eivät ota kantaa siihen miten ja miksi.

Näen yhä monien hyvien onkijoiden tekevän luotaamisen nopeasti ja siirtyvän seuraavaan asiaan. Silloin tällöin syyllistyn siihen toki itsekin, varsinkin silloin kun valmistautumisaika käy vähiin.

On helppo ajatella että luotaaminen on helppo ja itsestään selvä vaihe, me kaikki tiedämme kuinka se tehdään ja että se pitää tehdä joka kerta ennen kuin aloitamme onkimaan. Joten miksi jankuttaa siitä?

Kuitenkin on monta asiaa miksi uskon että se ansaitsee palstan täytettä.

Jos kalastan ennestään tuntematonta aluetta, luotaan kirjaimellisesti koko alueen sumpustani niin kauas kun minun tarvitsee kalastaa. Tämä auttaa minua rakentamaan mieleeni kuvan pohjan muodoista ja kohdista mistä tulisi onkia. On itsestään selvää että kalat haluavat elää ja syödä kielekkeiden lähellä riippumatta paikasta, joten voit tehdä suuren virheen jos et tiedä miten syvyydet vaihtelevat onkipaikallasi.

Yleensä meillä on ajatus syvyydestä tai miltä syvyydeltä suurin piirtein pitäisi onkia, mutta aina välillä yllätymme kun syvyys ei ole lainkaan sitä mitä odotimme.

Partilla luotaaminen on helpointa, koska sen voi suorittaa todella tarkasti. Jokainen pieni kolo onkialueella voidaan löytää, mikä helpottaa oikean onkikohdan valitsemista.

Kesällä yleensä etsitään kohtia missä vesi on lämmintä ja mahdollisesti reunoja joissa on paljon kasvillisuutta. Aloittaen syvemmältä ja siirtyen ylöspäin kun kalat tulevat luottavaisemmiksi.

Talvella syvimmät kohdat ovat yleensä varmimpia tärpin paikkoja, varsinkin jos lämpötila on äkkiä pudonnut.

Yksi luotaustapa mitä käytän nykyään yhä enemmän on klippi-mallinen luotauspaino. Ne ovat äärimmäisen hyödyllisiä kun pitää olla todella tarkkana.

Esim. kun käyttää tupla bulkkia(joista toinen vie rigin nopeasti alas ja toinen asettaa syötin nopeasti kohdilleen), silloin kun kalat syövät todella hyvin pohjalta tulee tämä pienempi bulkki olla 10-15mm etäisyydellä pohjasta. Klippi-mallinen luotauspaino soveltuu tämän kaltaiseen luotaamiseen erittäin hyvin.

Aseta syvyys siten että kohon antennin kärki on tasan vedenpinnan kanssa kun luotauspaino on asetettu pikku bulkin kohdalle ja on pohjalla, sitten kun kalastat ja kohosi on painotettu niin että 10mm antennista on veden pinnalla on rigi oikeassa syvyydessä.

Klippi-mallin luotauspainot ovat todella hyviä myös kun käytetään ”tikkari”-mallin kohoja virtaavissa paikoissa.

Samaan tapaan luotauspaino asetetaan alimpaan bulkkiin ja säädetään syvyys niin että antennin huippu on veden pinnan kanssa samalla tasolla, näin saadaan paras syvyys paikallaan pidettävälle rigille. On huomioitavaa että luotauspainon tulee tällöin olla iso, aina 60g asti!

Yleensä bololla luodatessani käytän isoa 20g luotauspainoa tai jopa isompaa jos aion kalastaa kaukaa. Yhden asian minkä opin kunnioitettavalta päätoimittajaltamme monta vuotta sitten on että kannattaa kävellä ruutu ylhäältä alas samalla luodaten. Näin saan parhaan kuvan ruudustani ja syvyyden vaihteluista onkietäisyydellä. Näin ollen opin nopeammin kalastamaan ruutuni. Jos esim. ruutuni matalenee alavirtaan tiedän hidastaa rigiäni enemmän kun mennään alaspäin, jos se taas syvenee niin aloitan ylisyvällä rigillä jota jarruttelen ja lopulta annan mennä nopeampaa.

Rigit kannattaa luotauksen jälkeen aina uittaa läpi ruudun ilman luotauspainoja, näin näkee että ne kulkevat vapaasti koko kalastusalueen läpi ja tämä on myös varma tapa löytää risut tms. mitä ei luodatessa löytynyt. Näin ollen käytät kilpailussa enemmän aikaa onkimiseen etkä pohjan muotojen oppimiseen.

Seisovissa tai hitaasti virtaavissa vesissä käytän pääsääntöisesti kevyttä luotainpainoa, sillä saa tarkemmin syvyyden. Jos pohja on pehmeä niin raskas luotauspaino uppoaa siihen jonkin verran ja luotaus ei ole tarkka.

Luotaaminen ei ole ainoastaan kielekkeiden, rinteiden, reikien ja syvyys vaihteluiden löytäminen vaan se antaa sinulle kuvan siitä millainen maailma on pinnan alla ja mitä siellä tapahtuu.

Huolella tehty luotaaminen antaa pohjan ja varmuuden tekemiselle ja sitä kautta kasvattaa luottamusta sille että tekee asiat oikein.

Joten hyvään luotaamiseen kannattaa kuluttaa reilusti aikaa, välillä voit ajatella että turha tarkkuus on ”ammattitaidon” puutetta, mutta luota minuun, lopussa se palkitsee!”