Kilpaonginnan Euroopan mestaruuskisat käytiin etelä Puolassa sijaitsevassa kaupungissa Opolessa n. 100 km Tsekin tasavallan rajalta. Kisapaikkana oli Ulgi-kanava joka on n. 40-50 m leveä ja syvyys vaihteli 2-4m täysi partti onkietäisyydellä mitattuna. Kanavan virtaus oli hyvin vaihteleva ja onginnan suhteen normaali olosuhteissa vaati aika suuria kohoja, eli ” tikkareita” 8-20g välillä, mutta toisaalta taas oli päiviä kun ihan normaalit kohot 2-5g oli ihan passeleita.

Suomea edustamassa oli näissä kisoissa seuraavat henkilöt:  Jyri Bemerståhl, Marko Ekroth, Jarmo Heinonen, Jarno Lindfors ja Matti Viskari. Kapteeneina toimi Simon Gray ja Ville Rämä ja avustajina Minna Heinonen - Bemerståhl ja Pirjo Nikunen. Alun perin itse kisa piti olla Poznan kaupungissa, mutta keväällä aiheutuneet suuret tulvat vaikutti siihen että kisat siirrettiin Opolen kaupunkiin. Opolen Ulgi kanava ei myöskään säästynyt tulvilta vaan veden korkeus oli noussut lähes kymmenen metriä ja kovat virtaukset oli pyyhkäissyt pois kaiken mitä kanavassa oli, mukaan lukien suurin osa kaloista. Joukkue oli tehnyt pitkin talvea suunnitelmat ennakkotietojen perusteella että miten ja millä siellä tulisi onkia.  Ostettiin Puolalaisia DVD-tä ja analysoitiin niitä tarkasti, valitettavasti luonnonilmiöt muuttivat vähän asioita. Alkukesän käydyt kisat antoivat merkkejä siitä että kanava ei ollut mitenkään kalarikas. Kansainvälinen kilpailukomitea oli pyytänyt moneen otteeseen järjestäjiltä lupaa istutuksiin, mutta Puolassa poliittinen viidakko ei siihen suostunut. Jostain syystä kovan paineen alla oli järjestäjät istuttanut kalaa kisojen edeltävänä iltana n.2000kg kalaa kanavaan kenenkään tietämättä, joka ilmeni yleiseen tietoon toisen kisapäivän päättyessä.

 Kisaviikko

Maanantai

Ennakkotietojen perusteella tiedettiin että kala oli hyvin niukassa ja ensimmäinen treenipäivä meni kanavan tutustumiseen, välineiden virittelyyn toisin sanoen oli vapaat harjoitukset. Kokonaissaalis viiteen mieheen oli muutamia ahvenia ja salakoita koko päivän aikana. Se mikä selvisi oli että 13 metrin partilla oli mahdollisuus sada muutamia ahvenia tai lahnoja riippuen kisa-alueesta. Asia mikä myös selvisi hyvin nopeasti oli että houkutusaineiden ruokapitoisuus ja syöttien määrää piti vähentää koska tulokset vaihtelivat yleisesti  vaan 50-300g välillä.

Ekan lahnan punnitus. Kuva: Jarno Lindfors

Tiistai

Lähdettiin  ihan eri idealla kuten maanantai päivänä. Saven eli ”liimin” lisääminen ja mäskin osuus oli huomattavasti pienempi. Myös ns. elävien syöttien määrä mäskin seassa vähennettiin roimasti. Esimerkiksi alkumäskäyksessä oli vain 1 dl pientä surviaista ”jokeria” ja sen lisäksi ideana oli että ns. houkuttelun  ylläpidossa lisättiin vain  vähän jokeria. Ylläpidossa ei käytetty mäskiä lainkaan vaan kahta eri savilaatua. Idea oli hyvin yksinkertainen: Kalaa oli vähän joten riski sen ylisyöttämiselle oli hyvin helppoa ja jos liikaa syöttejä tarjolla niin kalan kiinnostus koukkusyöttiä kohtaan lopahtaa. Kaiken tämän lisäksi oli myös tärkeätä syöttää ruoka pienelle alueelle. Virtauksen heikennettyä  kohojen kantavuus tiputettiin  1-8 grammaan. Kokeiluja myös tehtiin. Jarmo sai kunnian kokeilla Lempäälä ihmemäskiä ja siihen lisättiin vielä matohakkelusta. Saldo yksi ahven. Totuus on se että kun kala liikkuu muutamien yksilöiden parvissa niin ei se ole mäskistä kiinni, ja kun pyytäjiä on toista sataa niin ei se helpota asiaa yhtään. Mäskin osuus tämän päivän kilpaonginnassa on kuitenkin hyvin pieni osa  kokonaisuutta. Tämän päivän harjoituksissa ongittiin kaikki 13 metrin parteilla ja Matti Viskari onnistui päihittämään F. Gabban joka oli hänen vieressä. Alueella nähtiin ensimmäiset pinnassa käyneet lahnat, mutta valitettavasti vastarannalla. Tämä alue osoittautui myös missä voisi saada lahnaa.

Viikon parhaat treenisaaliit: Matti Viskari 720g ja Jarno Lindfors 970g.

Keskiviikko

Päivä harjoitusteeman oli lisätä jokerien määrää ja yrittää kalastaa niin että syötti vajoaisi hitaasti pohjaa kohti ns. ”on the drop ”-menetelmällä. Koska isoja kaloja ei saatu kun muutamia niin pienen kalan ongintaa oli pakko ottaa kuvioon mukaan. Niitä ei kuitenkaan saatu riittävästi. Pieniä kaloja oli mitä saatiin salakoita, mutta nekin vai ui ohi syötin. Muita pieniä kaloja mitä saatiin oli töröjä ja mutuja.

Tyypillinen koko päivän saalis Ulgi kanavasta: salakoita, töröjä ja viikon ainoa särki Kuvat: Matti Viskari

 Torstai ja Perjantai

Toiseksi viimeinen harjoituspäivä ja tässä vaiheessa oli vähän laadittava taktiikka kuten itse kisassa. Taktiikka oli seuraava: 13 m partti, 6 m partti ja pikkukalaa 2-3m teleskoopilla. Pitkällä vavalla haettiin  niitä muutamia tai yhtä bonus-kalaa joka olisi voinut olla ahven tai lahna. Ahvenet oli siinä 80-400g luokkaa ja lahnat puolesta kilosta ylöspäin. Mitä huomattiin harjoituksissa että meni n. 50-60 minuuttia ennen kuin ekat tärpit tuli pitkältä. Kuuden metrin partin idean oli että sillä haettiin sitä kalaa eri kohdasta, eli nyt onkijan piti olla aktiivinen ja esimerkiksi aloittaa niinettä piti heittää pitkälle kuin ylettyi mutta kohon lähestyessä rajaa niin se oli vain enää kolmen metrin päässä onkijasta. Eli haettiin kalaa koko sektorialueelta. Tälle etäisyydelle käytettiin houkutteena muutamia savipalloja missä oli vähän jokeria ja muutama pikkutoukkia nimeltä ”pinkie”. Tällä taktiikalla yritettiin saada töröjä, salakoita ja ahventa. Lähiongintaan käytettiin pelkästään hienoa savea houkutteluun. Kohojen koot vaihtelivat 0,1-0,3g ja koukun koot 26-22.

Perjantaina mentiin tavallaan samalla taktiikalla koska nyt piti vain loppuun hioa välineet kuntoon. Salakan onginta osoittautui erittäin tärkeäksi ja perjantain harjoitusalue oli kaikkein virtaisin ja karuin alue. Se sijaitsi myös lähellä patoa ja sen vuoksi keskityttiin vain pikkukalan ongintaan, kuten myös mon muu maa teki.

Kisa viikonloppu

Eka kisapäivä. Tunnelma joukkueessa oli hyvä ja usko taktiikkaan vankka. Joukkueessahan oli myös monta ensikertalaista joten perhosia vatsassa riitti.  Joukkueen minimitavoite oli saada vähintään se 200g/ onkija. Siihen tulokseen pääsi ainoastaan muutamilla salakoilla muiden pikkukalojen lisäksi, jos keskittyisi vain ja ainoastaan pikkukalaan. Ensimmäisen tunnin kohdalla oli tarkoitus tehdä lyhty pisto ja kokeilla sitä” lotto” kalaa ja jos siellä sellainen olisi niin tärppi tulisi melkein heti. Kisaan lähdettiin loppuviikon kehittämällä taktiikalla. Ekan päivän tulokset joukkueen osalta vaihteli 10g-toistasataan grammaan. Allekirjoittaneen kalojen keskipaino oli ekana päivänä 1,23 g ja lukumäärä oli 80kpl. Sunnuntai meni aika samalla taktiikalla siinä onnistui parhaiten Matti ja Jarno. Itse huomasin että paukut loppuivat ja tämä uusi neljän tunnin osakilpailu vaatii että lataa akkuja oikein kunnolla ja jakaa voimavaroja siten  että jaksaa vetää koko kisan kunnolla läpi. Sunnuntaina alkoi myös näkyä Puolalaisten matalalla profiililla tehty kalojen istutus. Kisan loppuvaiheessa alkoi tulla sellaisia kaloja mitä ei koko kisaviikkona nähty ja varsinkin kisa alueen  päistä.

Puola voitti henkilökohtaisen mestaruuden ja Ranska joukkueena. Kisat olivat ihan hyvin järjestetty ja puitteet ok.  Kokonaisuudessaan oli joukkueemme hyvin tyytyväisiä ja piti kisaa hyvänä kokemuksena tulevaa ajatellen. Joukkueemme haluaa kiittää tukijoitaan: Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ry, Caster Master,  MH-toimi oy ja Kauko Nenonen T:MI.

Kirjoittaja: Jyri Bemerståhl

Jyrille paljon kiitoksia kisarapsasta!