Suomen MM-joukkue mallia 2010

 

Olipa muuten melkoinen matka ajella Meridaan ja takaisin :D Kilometrejä reissulla taisi tulla 8500km. Mennessä menimme Viking linellä Turusta Tukholmaan ja aamulla starttasimme kohti Hollantia ja Ramonin kotia, 1750km taittui siis yhdessä päivässä. Aivan hullua touhua jos multa kysytään. Vietimme Ramonin luona kaksi yötä ja jälleen aamulla aikainen herätys ja 1300km Voerendaalista Vitoriaan (Espanjan baskimaata), jossa vietimme yön Alen tädillä. Ja aamulla viimeiset 700km Vitoriasta Meridaan.

Takasintulomatkaan käytimme 4 päivää enemmän, joten ajamista per päivä ei tullut älyttömästi.

Kun saavuimme Meridaan tai itse asiassa Alagneen (pieni kylä noin 20km Meridasta etelään päin), jossa meidän majoituksemme oli. Kauhistelimme aluksi kylän kapeita ja jyrkkiä katuja, että miten täällä useiden autojen kanssa homma oikein toimii. Pelko jäi turhaksi, ei minkäänlaisia ongelmia ollut autojen parkkeeraamisen tai ajamisen kanssa. Ja talo jonka Ale oli meille löytänyt oli aivan mahtava. 3 kerroksinen, oli terassi edessä ja kolmannessa kerroksessa(jossa oli myös grilli). Jokainen huone oli ilmastoitu ja niissä oli suihkut ja vessat. Jääkaappeja oli kaksin kappalein, joten syötit mahtui omaansa ja ruuat omaansa.

Harjoitusviikon aikana saimme hyvän käsityksen siitä miten onkia itse kilpailuissa. Iso kiitos siitä kuuluu kapteenien (Petri ja Timpe) ja varamies Villen muiden joukkueiden aktiiviseen vakoiluun, sekä tietenkin paljon hyötyä oli myös joukkueen jokapäiväisistä palavereista aina illalla onkimisen jälkeen.

En usko että ainakaan mäskimme juuri hävisi muille maille, se koostui pääosin Sensaksen Fine Carpista ja Fondista, mäskiin emme lisänneet liimiä mutta värjäsimme sen mustalla väriaineella tummaksi. Lisäsimme mäskiin myös purkillisen maissia ja välillä myös keitettyä hamppua. Mäski tuli heittää noin 50-100cm lähemmäksi kuin mistä onginta tapahtui. Kaikki ruoka pistettiin sitten kupilla juuri siihen kohtaan mistä ongittiin. Kuppiruoka koostui pääasiassa ”Sticky maggot”-palloista, saksituista madoista liimillä tarjoiltuna ja tietenkin maissista. Itse kupitin erän alussa kolme tennispalloin kokoista stickypalloa, joidenka kanssa kupissa oli noin 20 maissia ja pari palloa liimiä, jossa saksittua matoa.

Lauantain erän 2,5kg karppi venyttelee holloweja urakalla.

 

Sama kala ja kapteeni Timpe rukoilee taustalla "Älä ny prkl karkaa tai katko siimoja!" :D

 

Onginta tapahtui pääasiassa 13m täyspitkällä partilla, johon iso kala tuli vaihtelevasti sektorista ja paikasta riippuen. Kohoina käytettiin 4x14-1,5g kohoja. Pääsiimana oli 0,18mm ja tapsina 0,16mm(jälkeenpäin ajateltuna ongimme liian ohkaisilla siimoilla esim. Hollanti käytti 0,22/0,20 tai 0,20/0,18 ja he saivat pronssia! Siiman paksuudet eivät ole mitään huhua vaan kysyin itse Jo Adriololta kun kävin paluumatkalla Hollannissa hänen kaupassaan). Itse sunnuntaina menetin sen yhden ja ainoan karpin, joka oli kiinni kun 0,16mm siima katkesi muutaman minuutin taistelun jälkeen. 0,18mm olisi varmasti jo kestänyt ja nostanut minut sijalle 2 tai jopa 1. D1-16 oli todella tasainen, maailmanmestari Frank Meis onki paikasta 1 itselleen toisen ykkösen ja maailmanmestaruuden reilulla 8kg saaliilla, itse sain 5480g ja 9 pistettä paikasta D16, joka oli sisäreuna. vain 340g ja olisin ollut 5 ja se karppi ylös vähintään 2 siis..... No voitinpa ainakin vierustoverit D15 oli Lee Edwards Walesista taisi kuitenkin olla ihan tekijämiehiä, voitin hänet 80g:lla :D

Syöttämistä 13m partille ei pitänyt unohtaa, tuntui ettei sitä voi edes syöttää yli. Jos ei muuta niin piikkimonnit kyllä imuroi tontin tyhjäksi.

Salakkaa ongittiin 7-9m partilla ja kilpailupäivinä sitä tuli parhaiten noin metrin syvyydestä. Salakka oli isoa, keskipaino 34g(yksissä treeneissä ongitun salakan keskipaino). Jotkut onkivat pelkästään salakkaa ja ihan kohtuu pisteisiin sillä päästiinkin, mutta voittoon sillä ei tietenkään mitään mahdollisuuksia ollut. Salakkamäskinä käytimme suoraan Milon salakkamäskiä, joka kastellessa muuttui punaiseksi ja haisi vahvasti kookokselle.

Kelalla ongin treeneissä noin 35-45m ja kalaa tuli ihan hyvin, mutta ei voi sanoa että olisi tullut paremmin kuin partilla. Kelalla oli isommat karpit tosin helpompi ottaa ylös kuin partilla. Kelakohona käytin Colmicin sliderkohoa jossa 8g lyijyä tuli siimaan ja koho painoi 4g eli yhteensä 12g, se tuntui passelilta. Siima oli 0,20mm ja tapsi 0,16mm.

Itse kisassa syötin molempina päivinä noin 30m kelalle, mutta ongin sieltä vain 15min lauantaina saaden kaksi piikkimonnia.

Kelit oli kohtuu kovat onkijoille lämpöä oli se 34-38 astetta käytännössä joka päivä, joten nestetankkauksesta tuli pitää hyvää huolta ettei äijät kuivuneet paikoilleen, no mutta kuluihan sitä kaljaa ihan kiitettävästi ja jopa muutama litra vettäkin taisi mennä.

Iso kiitos vielä Petelle, Timpelle ja Räisönille eli Villelle onkijoiden huollosta! Muiden maiden vakoilusta ja tsemppaamisesta! Ja iso kiitos Jennille, Susannalle ja Alejandralle onkijoiden masujen täyttämisestä ja mukavasta seurasta! Joukkue koostui siis 11 hengestä ja tulos olisi tuskin ollut näin hyvä ilman jokaisen panosta, 8 sija MM-kisoissa(joissa isäntämaa jää sijalle 23) on mielestäni huikea tulos!

Ja jos olisimme onkineet hitusen vahvemmilla siimoilla eli se 0,18mm ja Sepolla ei olisi ollut ”pikatapseja” olisi tulos ollut vieläkin parempi. Mutta jossittelu on aina jossittelua ja jälkiviisaus se paras viisaus.

Kiitokset sponsoreillemme, joita olivat:

Dekra Industrial Oy, Ekokem Oy, Hyxo Oy ja tietenkin Vapaa-Ajankalastajien Keskusliitto

 

 

Marko välttämättä halusi samaan kuvaan Des Shippin kanssa(no munhan sitä tarvi kysyä kun ei itte kehdannu :D)

 

Sitten lisää poseerauskuvia:

Kirjoittaja ja Hollannin Dieter Friederichs, Dieter oli vieressäni lauantaina. Hän tuli henkilökohtaisessa neljänneksi.

Maailman paras onkija Alan Scotthorne

Italian Jacobo Falsini